Hyvinvointi tuottaa arvoa, kriisit pelkkää kulua

Ei kauniita korulauseita, vaan konkreettisia ratkaisuja. Toimivaa ja hyvinvoivaa kaupunkia rakennetaan yhdessä.

  • Nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmämme koostuu monimutkaisista palveluverkostoista, ja palveluita on haettava yksitellen eri paikoista. Avun tarpeessa ihminen saattaa joutua palvelusokkeloon, jossa yhteistyö ammattilaisten välillä on vähäistä. Tarvittavan palvelun saaminen vie aikaa ja kuormittaa niin ihmisiä ja heidän läheisiään kuin itse järjestelmääkin.

    TAVOITE

    Tarvitsemme ihmislähtöisen palvelumallin. Hoito, tuki ja neuvonta tulee järjestää yhden luukun periaatteella, ja jossa palvelupolku kulkee ihmisen tarpeen mukaan. Teknologian ja eri tahojen yhteistyöllä voimme parantaa järjestelmää siten, että apu on saatavilla paitsi ajoissa, myös kokonaisuutena.

  • Meillä jokaisella on elämäntilanteita, joissa nopea tiedonsaanti on ratkaisevaa. Tieto ei kuitenkaan usein kulje sujuvasti silloin, kun hoidamme lapsen tai ikääntyvän läheisen asioita, sairastumme itse, kohtaamme kriisin tai yritämme selviytyä arjen haasteista. Tiedot ovat hajallaan eri järjestelmissä, eivätkä useinkaan omissa käsissämme. Juuri silloin, kun kaivataan sujuvuutta ja tukea, aikaa kuluu lomakkeisiin, kirjautumisiin ja selvittelyyn.

    Byrokratia väsyttää meitä kaikkia, etenkin silloin, kun voimat pitäisi käyttää johonkin tärkeämpään. Meillä on oikeus omiin tietoihimme, kokonaiskuvaan omasta tilanteestamme ja mahdollisuuteen jakaa tietoja läheisille yhdellä napautuksella. Tietoturvallisesti ja hallitusti.

    TAVOITE

    Meidän on kehitettävä palveluverkostoja, tavoitteena omistajuus omaan tietoomme. Tiedon on oltava helposti ja turvallisesti jaettavissa läheisten kanssa kun elämä sitä vaatii. Ratkaisuja on jo olemassa. Esimerkiksi Virossa uusia digitaalisia palveluita on jo otettu laajasti käyttöön arjen ja hyvinvoinnin tueksi.

  • Naisista joka kolmas ja miehistä joka kuudes on joskus elämänsä aikana kohdannut fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua parisuhteessaan. Lisäksi viranomaisten tietoon tullut pari- ja lähisuhdeväkivalta kasvoi 5 % vuonna 2023.

    Samalla joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäöllään, pukeutumisellaan tai käytöksellään. Tuore tutkimus kertoo hälyttävistä asenteista yhteiskunnassamme.

    TAVOITE

    Tarvitsemme konkreettisia tekoja väkivallan ja sen oikeuttamisen lopettamiseksi. Asenteita kehitetään yhteistyöllä. Jokainen keskustelu ja teko, joka tukee tasa-arvoa ja kunnioitusta, vie meitä lähemmäs turvallista yhteiskuntaa. Helsingin tulee nostaa aihe säännöllisesti esiin kouluissa. Samalla opetukseen on lisättävä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua.

  • Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä. Helsingissä maksetaan lisäksi kuntalisää, joka tunnetaan nimellä Helsinki-lisä. Tällä hetkellä Helsinki-lisä maksetaan vain perheen nuorimmasta alle 1-vuotiaasta lapsesta.

    Vuonna 2024 Helsingin kaupunginvaltuustossa esitettiin talousarvioaloite, jossa ehdotettiin Helsinki-lisän laajentamista 1–3-vuotiaille lapsille ja sen korottamista 320 euroon kuukaudessa. Esitys kuitenkin hylättiin, eikä lisämäärärahoja sisällytetty vuoden 2025 talousarvioon.

    TAVOITE

    Kaupungin tulee tukea perheiden valinnanvapautta ja joustavia ratkaisuja, huomioiden molemmat vanhemmat sekä erilaiset perhemuodot. Alle 3-vuotiaiden lasten kiintymyssuhteen rakentumiseen tulee kiinnittää huomiota tarjoamalla perheille joustavia tapoja sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämää. Turvallinen kiintymyssuhde luo pohjan lapsen itseluottamukselle, sosiaalisille taidoille ja emotionaaliselle säätelylle.

    Helsinki-lisä tulee laajentaa koskemaan perheen jokaista 1–3-vuotiasta lasta. Vaihtoehtoiset tavat tukea eri perhemuotojen tarpeita on myös tunnistettava ja huomioitava.

Perheiden puolesta

Jokaiselle turvallinen koti, ympäristö ja talous.

Meidän on panostettava perheiden ja nuorten hyvinvointiin sekä jokaisen oikeuteen elää turvallisessa ympäristössä.

Vahva yhteiskunta edellyttää yhteisöllisyyttä, tasa-arvoa ja joustavuutta perheiden erilaisissa elämäntilanteissa.

  • Suomessa joka kolmas nainen ja joka kuudes mies on ilmoittanut kokeneensa fyysistä parisuhdeväkivaltaa tai uhkailua. Suurimmassa osassa väkivallantekijä on aiempi tai nykyinen kumppani.

    Ennaltaehkäisevään työhön ja päihdepolitiikkaan on lisättävä resursseja. Samalla rangaistusten koventaminen tulee kyseeseen tilanteissa, joissa suojataan yhteiskunnan ja siellä elävien ihmisten elämää. Etenkin raiskaukset ja henkeen tai terveyteen kohdistuvat rikokset vaativat rangaistusten koventamista.

    Meillä jokaisella on oikeus saada elää turvallisessa kodissa ja ympäristössä. Meidän on vahvistettava yhtenäistä demokratiaa, jossa väkivallalle on nollatolreanssi.

  • Suomessa ei ole tapana pyytää apua. Häpeä ja riittämättömyyden tunne hankaloittavat työllistymistä vaikeassa elämäntilanteessa.

    OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain 11 miljardia euroa. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on tällä hetkellä myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.

    Epäonnistumiseen liittyvän häpeäleiman poistamiseen on vaikutettava niin asenteiden kuin laajojen rakenteellisten muutosten kautta.

    Meidän tulee kehittää avoimempaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä omalla työpanoksellaan.

  • Taloudelliset vaikeudet heijastuvat väistämättä koko perheen hyvinvointiin. Jokainen terve ja työkykyinen ihminen valitsee mieluummin itselleen sopivan työn ja työelämän, josta maksetaan asiallinen korvaus ja jolla tulee toimeen ilman, että tarvitsee turvautua sosiaalitukiin.

    Meidän tulee panostaa joustavaan työelämään ja turvata mahdollisuuksia toimia sekä palkkatyössä että yrittäjänä. Meillä suomalaisilla on erinomaiset edellytykset menestyä myös ulkomailla.

  • Jokaisen tulee uransa aikana voida arvioida oman työelämänsä suunta ja kouluttautua tarvittaessa uudestaan. Ihmisten kouluttautuminen palvelee myös kiihtyvästi muuttuvia työmarkkinoita.

    Mahdollisuuksia kouluttautua uudestaan tulee kehittää, ei karsia.

  • Tarvitsemme joustavuutta perheiden muuttuvissa elämäntilanteissa ja työelämän muutosten huomioimista perheympäristöissä tasa-arvoisesti.

    Tavoitteena on parantaa perheiden hyvinvointia ja tulevaisuudennäkymiä.